Varti OyMistä sähkön hinta muodostuu?
Ennen kuin puhutaan siitä miksi hinta nousee, kannattaa tietää mistä se ylipäätään koostuu. Sähkölaskusi ei ole yksi hinta vaan kolme erillistä palasta:
1. Sähköenergia
○ Tämä on se osa jonka ostat sähköyhtiöltä ja jota voit kilpailuttaa. Se ilmoitetaan snt/kWh. Juuri tämä osa heiluu markkinoiden mukana – ja siitä tässä artikkelissa on kyse.
2. Sähkönsiirto
○ Tämä tulee paikalliselta verkkoyhtiöltä, joka omistaa johdot. Sitä et voi kilpailuttaa, koska alueellasi on vain yksi verkkoyhtiö.
3. Verot
○ Sähkövero ja arvonlisävero (25,5 %) sisältyvät hintaan. Näihin et voi vaikuttaa.
Kun uutisissa sanotaan että "sähkön hinta nousi", tarkoitetaan lähes aina ensimmäistä osaa – sähköenergiaa. Ja se on hyvä uutinen, koska se on myös ainoa osa johon sinä voit vaikuttaa.
Mikä nostaa sähkön hintaa juuri nyt?
Sähköenergian hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun kysyntä kasvaa tai tarjonta niukkenee, hinta nousee. Käytännössä taustalla on lähes aina jokin – tai useampi – näistä:
Vähätuulinen sää. Tuulivoiman osuus Suomen sähköstä on kasvanut valtavasti. Kun tuulee, sähköä on runsaasti ja halvalla. Kun ei tuule, iso osa tuotannosta katoaa hetkessä – ja hinta nousee.
Voimalaitosten huollot ja häiriöt. Ydinvoimala huollossa tai turbiiniviassa poistaa kerralla ison siivun tuotannosta. Suunnitellut huoltokatkot ajoittuvat usein kesään, mutta yllättävät viat voivat osua mihin aikaan tahansa.
Kylmä sää. Pakkasella koko maa lämmittää yhtä aikaa. Kulutus nousee jyrkästi juuri silloin kun tuulivoimaa on usein vähiten – ja tämä yhdistelmä näkyy hinnassa nopeasti.
Vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoismaiden vesivoima on iso osa alueen sähköstä. Kuivan kauden jälkeen vesivarastot ovat matalalla, mikä nostaa hintaa koko alueella – myös Suomessa.
Päästöoikeudet ja fossiiliset polttoaineet. Kun sähköä joudutaan tuottamaan kaasulla tai hiilellä, päästöoikeuksien hinta nostaa tuotantokustannusta – ja sitä kautta pörssihintaa.
Rajalliset siirtoyhteydet. Suomen ja Ruotsin väliset siirtoyhteydet ovat ajoittain rajoittuneita. Kun halpaa sähköä ei saada tarpeeksi rajan yli, Suomen hinta voi nousta vaikka sähköä olisi naapurissa.
Nouseeko sinun laskusi vaikka markkinahinta ei nousisi?
Ei välttämättä – sopimustyypillä on tässä suuri merkitys.
Pörssisähkössä markkinahinnan muutokset näkyvät suoraan energian hinnassa. Kun markkinahinta nousee, myös käyttämäsi sähkön hinta nousee kyseisillä tunneilla tai varttijaksoilla.
Kiinteässä sähkösopimuksessa markkinahinnan muutokset eivät normaalisti vaikuta energiahintaasi kesken sopimuskauden. Vaikutus näkyy enemmän siinä, millaisen hinnan saat seuraavaa sopimusta tehdessä.
Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa sähköyhtiö voi muuttaa hintaa sopimusehtojen mukaisesti. Markkinahinnan muutos ei siis välttämättä näy laskussa heti, mutta hinta voi muuttua myöhemmin.
Siksi pelkkä markkinahinnan nousu tai lasku ei vielä kerro, mitä sinun sähkölaskullesi tapahtuu. Ensin pitää tietää, millainen sähkösopimus sinulla on.
Miten varttihinta vaikuttaa pörssisähköön?
Tämä on tuorein muutos sähkömarkkinoilla, ja se aiheuttaa paljon kysymyksiä.
Mikä muuttui?
Lokakuusta 2025 alkaen pörssisähkö hinnoitellaan 15 minuutin jaksoissa aiemman tunnin sijaan – eli yhden tuntihinnan sijaan vuorokaudessa on nyt 96 erillistä hintaa. Muutokseen velvoittaa eurooppalainen lainsäädäntö, ja sen tarkoitus on tasapainottaa sähköverkkoa paremmin nyt kun tuuli- ja aurinkovoima vaihtelevat nopeasti. Käytännössä hinta voi heilahtaa rajustikin vartin sisällä – sähkö voi maksaa yhtenä varttina 12 senttiä ja seuraavana lähes tuplasti.
Pitääkö minun tehdä jotain?
Ei. Pörssisähkösopimukset siirretään varttihinnoitteluun automaattisesti, eikä kiinteä sopimus muutu lainkaan. Jos sähkömittarisi on vielä vanha (tunnin välein mittaava), kulutuksesi jaetaan neljään ja hinnoitellaan varttihinnoilla – sinun ei tarvitse reagoida. Kaikkien mittareiden pitää tukea varttimittausta vuoden 2028 loppuun mennessä.
Älä anna yksittäisen vartin hinnan säikäyttää. Muutama asia kannattaa pitää mielessä:
○ Älä tee päätöstä yhden päivän hinnan perusteella
○ Hintapiikit ovat yleensä lyhyitä ja ohimeneviä
○ Paljon tärkeämpää on seurata pidemmän aikavälin keskihintaa
Toisin sanoen: sinun ei tarvitse seurata sähkömarkkinoita päivittäin. Sähkön hinnan seuraamisesta ei tarvitse tehdä itselleen uutta harrastusta. Jos haluat myöhemmin perehtyä siihen, kumpi sopii sinulle paremmin, pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus, aiheesta löytyy oma vertailunsa.
Milloin sähkö on halvimmillaan ja kalleimmillaan?
Jos sinulla on pörssisähkö, hinnan rytmi kannattaa tuntea. Se toistuu melko säännöllisesti:
Kalleimmat hetket:
○ Aamu klo 7–9, kun koko maa herää yhtä aikaa
○ Ilta klo 17–21, kun töistä tullaan kotiin ja kodinkoneet käyvät
○ Talvipakkaset, kun lämmitystarve on huipussaan
Halvimmat hetket:
○ Yö klo 22–06
○ Viikonloput, kun teollisuuden kulutus laskee
○ Tuuliset ja leudot jaksot
Tästä syystä sähkö on tyypillisesti kalliimpaa talvella kuin kesällä – kausivaihtelu on iso osa sitä miksi lasku voi yhtäkkiä tuntua suuremmalta.
Kuinka paljon sähkö kallistuu talvella – ja miksi? →
Tarkista oma tilanteesi
Riippumatta siitä nostiko hintaa markkina vai päättynyt sopimus, sama kysymys ratkaisee: maksatko juuri nyt enemmän kuin sinun tarvitsisi? Sen voi selvittää nopeasti.
Yhteenveto
○ Sähkön hinta muodostuu energiasta, siirrosta ja veroista – vain energiaa voi kilpailuttaa
○ Lyhyet hintapiikit johtuvat säästä, huoltokatkoista ja siirtorajoituksista – ne ovat ohimeneviä
○ Varttihinnoittelu (15 min) ei nosta keskihintaa – keskity pidempään aikaväliin
○ Sähkö on kalleimmillaan aamuisin, iltaisin ja pakkasilla
○ Jos oma laskusi nousi, tarkista onko sopimus muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi
Saat muistutuksen ennen sopimuksen päättymistä ja näet uudet vaihtoehdot helposti.
Usein kysyttyä
Miksi pörssisähkö on nyt kallista?
Pörssisähkön hinta nousee tyypillisesti silloin kun tuulee vähän, voimalaitoksia on huollossa tai pakkanen kasvattaa kulutusta. Nämä ovat useimmiten hetkellisiä tilanteita, ja hinta laskee taas kun olosuhteet normalisoituvat.
Mistä sähkön hinta muodostuu?
Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Energian ostat sähköyhtiöltä ja voit kilpailuttaa sen. Siirron maksat paikalliselle verkkoyhtiölle, etkä voi kilpailuttaa sitä. Verot – sähkövero ja arvonlisävero – sisältyvät hintaan. Uutisissa "sähkön hinnan" nousu tarkoittaa lähes aina energiaosuutta.
Mikä nostaa sähkön hintaa tällä hetkellä?
Yleisimmät syyt ovat vähätuulinen sää, voimalaitosten huollot tai häiriöt, kylmä sää, Norjan ja Ruotsin vesitilanne, päästöoikeuksien hinta sekä rajalliset siirtoyhteydet naapurimaihin. Usein useampi näistä vaikuttaa yhtä aikaa.
Miten varttihinta vaikuttaa pörssisähköön?
Lokakuusta 2025 alkaen pörssisähkö hinnoitellaan 15 minuutin jaksoissa tunnin sijaan. Muutos ei nosta sähkön keskihintaa – se vain lyhentää hinnoittelujaksoa. Hinta voi heilahtaa vartin sisällä enemmän, mutta kuukauden keskihinta pysyy käytännössä ennallaan.
Pitääkö minun tehdä jotain varttihinnoittelun takia?
Ei. Pörssisähkösopimukset siirretään varttihinnoitteluun automaattisesti, eikä kiinteä sopimus muutu lainkaan. Jos mittarisi mittaa vielä tunnin välein, kulutus jaetaan neljään ja hinnoitellaan varttihinnoilla ilman toimenpiteitä.
Kuinka paljon sähkön hinta on noussut?
Vaihtelee ajankohdan mukaan. Esimerkiksi alkuvuonna 2026 kotitalouksien sähkön kokonaishinta oli noussut Tilastokeskuksen mukaan noin 14–25 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vuosien 2022–2023 poikkeukselliseen tasoon verrattuna hinnat ovat kuitenkin edelleen selvästi maltillisempia.
Nouseeko sähkön hinta aina talvella?
Lähes aina, mutta ei joka vuosi yhtä paljon. Talvella kulutus on suurta ja tuotanto-olosuhteet usein haastavampia, mikä nostaa hintaa. Leuto ja tuulinen talvi voi kuitenkin pitää hinnat matalina.