Varti Oy1. Pörssisähkössä energiahinta seuraa markkinaa 15 minuutin jaksoissa. Kiinteässä se on sovittu etukäteen koko sopimuskaudeksi. 2. Pörssisopimuksessa hintaan tulee myyjän marginaali ja perusmaksu. Kiinteässäkin kannattaa katsoa energiahinnan lisäksi perusmaksu. Pelkkä snt/kWh-luku ei vielä kerro, mitä sähkö sinulle maksaa. 3. Vartin aineistossa talvikauden sähköenergian keskihinta on ollut viiden vuoden tarkastelussa noin 25 % kesäkautta korkeampi – ja talvella myös kulutetaan eniten. 4. Energiaviraston mukaan pörssihintaiset tuotteet ovat pitkällä aikavälillä olleet edullisimmasta päästä – mutta vaihtelun kantaa kuluttaja itse. 5. Kumpikaan ei ole aina halvempi. Vertailu tehdään omalla kulutuksella ja sillä, mitä tarjolla on tänään – ei viime vuoden keskiarvolla.
Miten sähkösopimukset jakautuvat Suomessa?
Vuoden 2025 lopussa suomalaisista sähkösopimuksista 42 % oli määräaikaisia, 34 % pörssisähköä ja 24 % toistaiseksi voimassa olevia.[1] Kolmasosa siis maksaa sähköstään markkinahintaa, ja lähes puolet on lukinnut hintansa. 24 %:lla sopimus taas jatkuu ilman ennalta määrättyä päättymispäivää. Siinä piilee yksi ongelma: kilpailuttaminen on helppo unohtaa. Palataan siihen.
Pörssisähkö: maksat markkinahinnan – ja kannat sen vaihtelun
Pörssisähkössä energian hinta seuraa pohjoismaisen sähköpörssin Suomen aluehintaa. Hinta muodostuu joka päivälle etukäteen huutokaupassa, jossa tuottajien tarjonta ja ostajien kysyntä kohtaavat – hinta on se, jolla viimeinenkin tarvittava kilowattitunti saadaan tuotettua.[2] Lokakuusta 2025 alkaen hinta on määräytynyt 15 minuutin jaksoissa tunnin sijaan; muodostumistapa ei muuttunut, vain tarkkuus.[3]
Pörssihinta ei ole se, mitä maksat. Myyjä lisää siihen oman marginaalinsa ja perusmaksun.[4] Marginaali on senttejä kilowattitunnilta, perusmaksu euroja kuukaudessa – ja pienellä kulutuksella perusmaksu voi olla laskun isoin osa. Älä valitse pörssisopimusta pelkän marginaalin perusteella.
Jos haluat ymmärtää, miksi markkinahinta ylipäätään nousee ja laskee, siitä on oma selityksemme: miksi sähkön hinta nousee.
Kiinteä sopimus: ostat ennustettavuutta – et halpaa hintaa
Kiinteässä sopimuksessa energiahinta sovitaan etukäteen, ja se pysyy samana sopimuksen loppuun asti.[4] Myyjä voi muuttaa sitä kesken kauden vain lainsäädännön muutosten tai viranomaispäätöksen perusteella.[1] Tammikuun ja heinäkuun energiahinta on sama.
Sopimuksia tarjotaan eri pituisina. Kiinteä sopimus on tyypillisesti myös määräaikainen, mikä tarkoittaa, että se sitoo molempia osapuolia. Jos markkinahinta laskee ja haluaisit vaihtaa, se ei yleensä onnistu kesken kauden – poikkeukset ja niiden ehdot on käyty läpi erikseen: missä tilanteissa määräaikaisen sopimuksen voi vaihtaa kesken kauden.
Vertailu rinnakkain
| Pörssisähkö | Kiinteä | |
|---|---|---|
| Energiahinta | seuraa markkinaa 15 min välein | sovittu koko kaudeksi |
| Kuka kantaa hintariskin | sinä | suurempi osa myyjällä – ja se on hinnoiteltu mukaan |
| Ennakoitavuus | heikko | hyvä |
| Kulutuksen ajoittaminen | vaikuttaa laskuun suoraan | ei vaikuta energiahintaan |
| Jos markkinahinta romahtaa | hyödyt heti | et hyödy kauden aikana |
| Sitovuus | yleensä toistaiseksi, 2 vk irtisanomisaika | määräaikainen, ei yleensä irtisanottavissa |
| Mitä pitää seurata | hintoja ja omaa kulutusta | päättymispäivää |
Kannattaako nyt ottaa kiinteä sähkösopimus?
Jos sopimus on vaihtumassa ennen talvea, kiinteää sopimusta kannattaa ainakin harkita. Vartin datassa talven sähkön energiahinta on ollut useiden vuosien tarkastelussa kesää korkeampi,[5] joten talven hintatasoon voi olla järkevää varautua jo etukäteen. Tulevaa hintaa data ei kuitenkaan kerro – siksi myös tarjolla oleva kiinteä hinta ja oma kulutus ratkaisevat.
Mitä Vartin data sanoo?
Varti laskee ENTSO-E:n julkaisemista Suomen spot-hinnoista talvi- ja kesäkauden keskihinnat. Viiden vuoden aineistossa (2021–2026) talvikuukaudet ovat olleet noin 25 % kesäkuukausia kalliimpia, viimeisen vuoden aikana 62 %.[5] Koko laskelma, kausimääritelmät ja kuukausikaavio ovat omassa artikkelissaan: Vartin usean vuoden hintadataan perustuva laskelma.
Mitä tästä seuraa? Talven merkitys korostuu myös siksi, että sähkönkulutus on Suomessa yleensä suurempaa talvella. Pörssisähkön käyttäjän suurimmat kulutuskuukaudet osuvat siis usein vuoden kalleimpiin kuukausiin – ja se näkyy laskussa kahdesta suunnasta.
Ja sitten se poikkeus, josta kaikki puhuvat. Energiakriisin aikaan spot-hinnan kuukausikeskiarvo oli korkeimmillaan 33,16 snt/kWh elokuussa 2022 ja 30,07 snt/kWh joulukuussa 2022.[5] Vertailun vuoksi: viimeisen vuoden kesäkauden keskiarvo oli 5,42 snt/kWh. Se ei ollut tyypillinen vuosi. Onneksi. Mutta se näyttää hyvin konkreettisesti, miltä pörssisähkön hintariski näyttää silloin, kun markkina menee kunnolla sekaisin.
Toinen puoli kolikosta: Energiaviraston oman arvion mukaan pörssihintaiset sähkötuotteet ovat pitkällä aikavälillä olleet hinnaltaan edullisimmasta päästä.[4] Se on historiallinen havainto, ei ennuste. Mutta se kertoo, että vakuutuksella on ollut hinta.
Kolme kysymystä, jotka ratkaisevat enemmän kuin sopimustyyppi
Jos pesukone, lämminvesivaraaja tai auton lataus voidaan siirtää halvempiin hetkiin, pörssisähkön hinnoittelu antaa siihen mahdollisuuden, ja 15 minuutin hinnoittelu tekee siitä aiempaa tarkempaa.[3] Jos taas kulutuksesi on sitä mitä se on – valot, jääkaappi, ruoanlaitto silloin kun on nälkä – vaihtelusta on vaikea hyötyä, ja se voi olla lähinnä riesa. Kaikkea kulutusta ei voi siirtää halvimmalle vartille: jääkaappi ei kysy sähkön hintaa ennen kuin se käynnistyy, eikä päivällistä yleensä syödä pörssihinnan ehdoilla.
Tämä ei ole talouskysymys vaan luonnekysymys. Jos yksi kallis tammikuu aiheuttaa enemmän harmia kuin vuoden säästö iloa, kiinteä sopimus ostaa mielenrauhaa – ja sillä on oikeasti arvoa. Jos taas siedät vaihtelua, pörssisähköä ei kannata hylätä vain siksi, että hinta joskus nousee.
Sopimustyyppi ei ratkaise kaikkea. Kiinteän sopimuksen hinta vaihtelee myyjittäin ja ajankohdittain, pörssisopimuksen marginaali ja perusmaksu samoin. Kaksi pörssisopimusta voi erota toisistaan enemmän kuin pörssi ja kiinteä keskimäärin. Numerot ratkaisevat tämän paremmin kuin mielipide.
Vartin esimerkkilaskelma: sama kulutus, kolme hintatilannetta
Hinnat ovat havainnollistavia, eivät tämänhetkisiä tarjouksia tai ennusteita. Kulutus 400 kWh/kk, hinnat sis. ALV.
Spot 5,50 snt/kWh + marginaali 0,50 snt/kWh
Perusmaksu 2,99 €/kk noin 27 €
Energiahinta 9,90 snt/kWh
Perusmaksu 0 €/kk noin 40 €
Spot 15,00 snt/kWh + marginaali 0,50 snt/kWh
Perusmaksu 2,99 €/kk noin 65 €
Tavallisena kuukautena pörssi on tässä esimerkissä selvästi halvempi. Yhtenä kylmänä kuukautena se on selvästi kalliimpi. Vuoden lopputulos riippuu siitä, montako kumpaakin osuu kohdalle – ja siitä, pystyitkö siirtämään kulutusta. Esimerkin tarkoitus ei ole osoittaa, kumpi sopimustyyppi voittaa. Se näyttää, miksi keskihinta ja hintariski ovat kaksi eri asiaa.
Se kolmas vaihtoehto
Neljänneksellä suomalaisista on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.[1] Se on sopimus, jolla ei ole päättymispäivää ja jonka hintaa myyjä voi muuttaa ilmoittamalla siitä kuukautta etukäteen.[1] Se on helppo. Ehkä vähän liiankin helppo.
Sopimus ei pakota sinua pysähtymään uuden tarjouksen äärelle, koska se ei koskaan pääty. Hinta voi muuttua, ja moni huomaa sen vasta laskusta. Reiluuden nimissä: se voi olla myös edullinen, jos markkinahinta laskee voimakkaasti ja myyjä laskee omaa hintaansa sen mukana.[4] Mutta helppous ei yksin tee sopimuksesta hyvää. Tarkemmin: mitä toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus oikeastaan tarkoittaa.
Jos et tiedä, miksi valitsisit toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, älä valitse sitä vain siksi, että se on helppo. Sopimuksen jatkuminen automaattisesti on kätevää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hinta olisi kilpailukykyinen. Vähintään sopimuksen hinta kannattaa tarkistaa välillä.
Vertaa omalla kulutuksellasi
Halutessasi voit katsoa, mitä eri sopimusvaihtoehdot maksaisivat sinun kulutuksellasi tämän hetken tarjouksilla. Jos lisäät nykyisen laskusi suuruuden, näet myös arvion erosta nykyiseen sopimukseesi.
Miten Varti muodostaa vertailun?
Varti käyttää vertailussa käyttäjän ilmoittamaa kulutusta, nykyisen sopimuksen hintaa ja markkinadataa. Varti saa osasta sopimuksista välityspalkkion, jos käyttäjä tekee sopimuksen linkkimme kautta. Välityspalkkio ei vaikuta siihen, miten vaihtoehdot esitetään, eikä laskennassa käytettyihin hintoihin.
Yhteenveto
○ Pörssisähkö siirtää hintariskin sinulle. Kiinteä siirtää sen myyjälle – joka laskuttaa siitä. ○ Talvikauden keskihinta on ollut Vartin aineistossa noin 25 % kesäkautta korkeampi – ja talvella kulutetaan eniten. Hinta ja kulutus osuvat samaan vuodenaikaan. ○ Pitkällä aikavälillä pörssi on ollut edullisimmasta päästä, mutta yksittäinen vuosi voi olla toisin. ○ Marginaali, perusmaksu ja oma kulutusprofiili ratkaisevat usein enemmän kuin sopimustyyppi. ○ Meidän mielestämme huonoin tapa valita sähkösopimus on valita se vain siksi, että joku sanoi sen olevan halvin – tai jättää valitsematta, koska nykyinen jatkuu itsestään.
Usein kysyttyä
Voiko pörssisähkön vaihtaa kiinteään, jos hinnat nousevat?
Yleensä kyllä. Pörssisopimus on tyypillisesti toistaiseksi voimassa oleva, jonka voi irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla.[4] Tarkista silti oman sopimuksesi ehdot – ja huomaa, että kun hinnat ovat jo nousseet, myös kiinteät tarjoukset on hinnoiteltu sen mukaan.
Onko pörssisähkö riskialtis?
Kyllä, siinä mielessä, että kannat markkinahinnan vaihtelun itse. Riskin suuruus riippuu kulutuksestasi: 2 000 kWh:n vuosikulutuksella kallis kuukausi on harmi, 20 000 kWh:n sähkölämmitteisessä talossa se on iso raha.
Mikä on marginaali?
Pörssisopimuksessa myyjän lisä spot-hinnan päälle, senttejä kilowattitunnilta.[4] Katso se yhdessä perusmaksun kanssa – pienen kulutuksen taloudessa perusmaksu painaa enemmän kuin marginaali.
Mitä 15 minuutin hinnoittelu tarkoittaa?
Lokakuusta 2025 alkaen spot-hinta määräytyy vartin jaksoissa tunnin sijaan.[3] Osa pörssisopimuksista seuraa varttihintoja, osa yhä tuntikeskiarvoa – tarkista omasta sopimuksestasi.[1]
Kannattaako pörssisähkö, jos ei ole sähkölämmitystä?
Jos ajoitettavaa kulutusta on vähän, et pääse hyödyntämään pörssisähkön halvimpia hetkiä yhtä helposti. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota itse sähkön hintaan, marginaaliin ja perusmaksuun – ja verrata tarjolla olevia sopimuksia omalla kulutuksella.
Artikkelissa käytetyt lähteet (5)↓
- Energiavirasto – UKK sähkön ostamisestaSopimustyyppien osuudet 2025, hinnanmuutokset sopimuskauden aikana, varttisähkö.
- Nord Pool – Price formation (day-ahead market)Miten vuorokausimarkkinan hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
- Fingrid – Tuntihinta-sovellusPörssisähkön hinnoittelu 15 minuutin jaksoissa 1.10.2025 alkaen; hinta määräytyy edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan.
- Energiavirasto – Sähkön hintavertailu, usein kysyttyjä kysymyksiä (sahkonhinta.fi)Sopimustyyppien erot, pörssisähkön hinnan rakenne, irtisanomisajat ja hinnanmuutosilmoitukset.
- Varti – sähkön hinnan talvi/kesä-laskelmaAineisto: ENTSO-E Transparency Platform, 01/2016–08/2026. Laskenta: Varti.
Kun uusi sopimus on tehty, seuraavan päättymispäivän voi tallentaa Varti-Vahtiin – niin sopimus ei jää päälle huomaamatta.